Paljonko voimme säästää?
Energiansäästö on ajankohtainen aihe ja läsnä kaikkialla rakennusalalla. Rettig ICC -konsernin tutkimus- ja kehitysjohtajan, diplomi-insinööri Mikko Iivosen mukaan erot ovat kuitenkin suuria eri maiden välillä, sillä esimerkiksi rakennustyypeissä on merkittävää vaihtelua. Energiansäästötavoitteet asetetaankin aina paikallisen tilanteen mukaan. Tiedustelimme Mikolta muutamaa energiansäästöön liittyvää asiaa.
Pohjoismaissa on ehditty jo pitkälle ja kysymys kuuluukin, kuinka paljon voimme vielä säästää lämmityksessä Pohjoismaissa?
– Uudisrakentamisessa en näe enää kovinkaan paljon uusia säästömahdollisuuksia. Teknisillä apuvälineillä, paremmalla eristyksellä sekä ilmastoinnin lämmön talteenotolla olemme saavuttaneet energiatason, josta on käytännössä enää vaikea nipistää. Energiankulutus uusissa tavanomaisissa pientaloissa on kokoluokkaa 80–120 kWh/m² ja kerrostaloissa hieman vähemmän. Mittaukset ovat osoittaneet että ns. passiivitaloissa, joita yleensä pidetään energiatehokkaina, on energiankulutus noin 60–80 kWh/m². Kaikkiaan uudisrakennusten energiankulutus on merkittävästi suurempaa, kuin mitä teoreettiset laskelmat näyttävät, sanoo Mikko.
Vanhemmissa rakennuksissa tilanne on toinen, vaikka luonnollisesti mukaan mahtuu myös rakennuksia, joiden energiankulutus on miltei uudisrakennusten tasolla. Valtaosassa vanhoja rakennuksia on kuitenkin isoja mahdollisuuksia saada säästöjä aikaan.
– Tehtyjen tutkimusten mukaan iäkkäimissä kerrostaloissa säästöpotentiaali voi olla jopa 50 %. Vanhojen rakennusten energiankulutus liikkuu suunnilleen kokoluokassa 150–180 kWh/m². Erot voivat kuitenkin olla suuria rakennustyypistä ja käyttäjätottumuksista riippuen, Mikko totetaa.
– Tärkein yksittäinen energiankäyttöön vaikuttava tekijä asuinrakennuksissa ovat ihmiset. Asukkaiden tavat sekä suhtautuminen energiankäyttöön vaihtelevat paljon, mikä johtaa suuriin eroihin energiankulutuksessa, Mikko muistuttaa.
– Merkittävien kustannussäästöjen saavuttaminen energiankulutuksen kautta vaatisi yksilöllisempää mittausta. Lisäksi kotitalouksien koneet ja laitteet tulisi tarkistaa sähköenergian tehokkuuden parantamiseksi.
Milloin mukavuus alkaa kärsiä energiansäästön takia?
– Yksi tällainen raja on mielestäni jo saavutettu uudisrakentamisessa. Johtuen voimakkaasta lämmönerityksestä sekä lämmön talteenotolla varustetusta koneellisesta ilmastoinnista, ei rakennuksen ns. ilmaisista lämmönlähteistä voida enää nauttia. Näitä ovat esimerkiksi ylimääräinen auringonvalo, ihmiset ja sähkölaitteet. Sisälämpötilan hallinta hankaloituu kevättalvesta syksyyn ja kun rakennus ylikuumenee, pyritään tilannetta helpottamaan joko avaamalla ikkuna tai turvautumalla koneelliseen jäähdytykseen. Luonnollisesti tilanne ei näin helpotu energiansäästön näkökulmasta.
– Esimerkiksi EN 442-2 standardi käsittelee erilaisten pattereiden konvektio- ja säteilylämmön välistä suhdetta. Lämpösäteily koetaan merkittäväksi mukavuustekijäksi. Iholla tuntuvaa lämpösäteilyä saadaan vesikiertoisista pattereista, vaikkapa sellaisista joita Purmo valmistaa. Pattereista saatavaa konvektiolämpöä eli ilman välittämää lämpöä ei koeta yhtä mukavaksi kuin säteilylämpö.
Mitä tarkoittaa ilmaisu “terminen arkkitehtuuri”?
– Terminen arkkitehtuuri on uusi ilmaisu, jota käytetään kuvaamaan huoneen lämmityksen edellytyksiä sekä sitä miten ja millaisena ihmiset kokevat huoneen termiset olosuhteet. Hyvä vertailukohta voisi olla vaikkapa valaistuksessa paremmin tunnettu valoarkkitehtuurin käsite. Ihmisen aistit eivät reagoi täysin homogeeniseen, “värittömään”, ympäristöön. Liian tasapaksu ympäristö aiheuttaa heikosti fyysistä tai henkistä stimulanssia, jotka ovat tärkeitä sekä hyvinvoinnin että mukavuuden kannalta.
Verrataanpa mielessämme täysin valkoista, ikkunatonta ja kalustamatonta huonetta sisustettuun huoneeseen. Tarvitsemme värejä, muotoja ja ulottuvuuksia stimuloidaksemme näköaistiamme ja sitä kautta parantaaksemme hyvinvointiamme. Sama koskee lämmöntunnetta. Me insinöörit ja arkkitehdit pyrimme jatkuvasti standardoimaan ja yhtenäistämään olosuhteita. Se ei kuitenkaan ole aina ole hyväksi meille ihmisille, jotka olemme loppujen lopuksi monimutkaisia olentoja. Siksi aiheen ympärillä onkin käynnistymässä laaja psykofysiologinen tutkimus, kertoo Mikko.
Lopuksi, jos rakentaisit nyt itsellesi talon, minkä talotyypin ja lämmitysratkaisun valitsisit?
– Nykypäivän rakennusnormit ovat jo valmiiksi niin energiatehokkaita, että lämmöneristyksen osalta seuraisin niiden minimitasoa. Aurinkosuojien ja kaihtimien tulisi olla dynaamisia eli säädettäviä. Lämmitysjärjestelmä koostuisi ikkunan alle asetettavista vesikiertoisista pattereista, jotka toisivat mukavuutta (terminen arkkitehtuuri). Kylpyhuoneesta puolestaan löytyisi lattialämmitys sekä pyyhekuivain pitämässä kosteuden loitolla.
