Lattialämmitys vai patterilämmitys alapohjakorjauksen yhteydessä

Lattialämmitys vai patterilämmitys alapohjakorjauksen yhteydessä

KYSYMYS
Lattialämmitys vai patterilämmitys – mitä kannattaa valita? Rivitalossamme (rakennettu vuonna -69) joudutaan tekemään alapohjakorjauksia. Mietimme sen yhteydessä mahdollista lämmitysjärjestelmän muutosta: vesikiertoinen lattialämmitys patterilämmityksen (kaukolämpö) sijaan.

Talomme ovat tasakattoisia, puurunkoisia, osin tiiliverhoiltuja, asunnot yhdessä tasossa, pinta-aloiltaan 80-120m2. Asunnoissa on valtavat ikkunat: olotiloissa matalien (n. 30cm) pattereiden yläreunan korkeudelta kattoon, koko seinän leveydeltä, muissakin huoneissa samoin, mutta niissä patterit ovat korkeammat (70cm). Kesällä osa asunnoista lämpeää paljon auringonpaisteessa.

Olemme kuulleet, että märkätiloihin kannattaisi laittaa oma kierto (kuivuminen myös kesällä) ja muihin omansa (kesällä voisi katkaista lämmön, vai voiko?). On myös kommentoitu, että talvella ikkunoiden edusta on viileä ilman pattereita. Sen takia jotkut suosittelevat kahta lämmitysjärjestelmää. Myös sitä on kommentoitu, että kaikissa huoneissa on lattialämmityksen takia sama lämpötila, vaikka haluaisimme pitää toisia huoneita viileämpinä/lämpimämpinä. Esim. itse haluan nukkua hyvinkin viileässä makuuhuoneessa.

Kannattaisiko meidän miettiä lattialämmitystä. Onko lattialämmitys vai patterilämmitys parempi ratkaisu meidän tapauksessamme? Jos on, niin mitä tulisi ehdottomasti ottaa huomioon sen asennuksessa/käytössä (isot ikkunat? märkätilat?) ja yleensäkin sopivuudessa asuntoihimme.

VASTAUS
Kevytrakenteinen rakennus, kuten teillä, vaatii nopeasäätöiset lämmityslaitteet. Patterit ovat tässä nopeampi kuin lattialämmitys. Ikkunoiden alle tarvitaan ikkunan levyiset patterit, jotka kompensoivat “kylmäsäteilyn” talvella ja pysäyttävät ikkunavedon. Tarvitaan myös ulkopuoliset varjostukset/markiisit jos kesällä osa asunnoista lämpiää kovasti auringon paisteessa.

Lattialämmitys sopii parhaiten märkätiloihin kuivattamaan lattiat. On teknisesti täysin mahdollista katkaista lämpö. On myös täysin oikea tieto, että talvella ikkunoiden edusta on viileä, jos pattereita ei ole. Kahta lämmitysjärjestelmää ei tarvita, jos valinta on patterilämmitys.  Vesikiertoinen lattialämmitys on hidastoimisempi, mikä voi johtaa sisälämpötilojen vaikeaan hallintaan ja tyypillisesti ylilämpenemiseen. Sisälämpötilan alentaminen kohtuunopeasti lattialämmityksen yhteydessä vaatii ikkunatuuletusta, mikäli muissa asunnon huoneissa on lämpimämpää. Seurauksena on energiankäytön kannalta epäsuotuisa kasvanut ikkunatuuletuksen tarve. Kun rakennukset on kytketty kaukolämpöön, on patterilämmitys lattialämmitystä energiatehokkaampi pienempien lämpöhäviöiden ansiosta. Jos taas lämmönlähteenä on lämpöpumppu, sen COP eli lämpökerroin on usein korkeampi lattialämmityksen yhteydessä. Tästä syystä patterilämmitys ja lattialämmitys ovat lämpöpumpun yhteydessä kokonaisenergian kannalta usein samalla tasolla.

Lattialämmitys vai patterilämmitys? Lattialämmitys onkin suosittua.

Vesikiertoinen lattialämmitys on tällä hetkellä kovasti suosittua, erityisesti kun lämmitysmuoto on “piilossa”. Mutta sen puutteet kannattaa ottaa huomioon valintoja tehtäessä. Lämmin lattia saadaan myös käyttämällä “lämpimiä” lattiamateriaaleja kuten puuta ja korkkia. Kantamme on, kuten yllä on kerrottu, että patterilämmitys sopii paremmin rakennuksiinne. Märkätilojen lattialämmitys voidaan myös toteuttaa sähköisenä. Se on myös kesäaikaan käytettävissä. Käyttökustannukset (sähkö) kohdistuvat suoraan kullekin asunnolle. Näin laajassa remontissa kannattaisi harkita myös asuntokohtaisen käyttöveden ja lämmityksen mittausta.

Terveisin Mikko

[vivafbcomment width="100%" num="6" scheme="light"]